Maitoa tuottava yritys käyttää vuosittain vajaat kolme miljoonaa kiloa säilörehua, joten sen laatuun on haluttu panostaa
Vuonna 2012 Kiuruvedellä toimintansa aloittanutta Milkkivei Oy:tä pyöritetään viiden osakkaan yhteistyöllä. Yrityksen rehuntekoketju koottiin PÖTTINGERin koneista. Koneiden tulee kestää happosäilönnän rasitteet vuodesta toiseen. Koska yrityksellä on iso raha kiinni säilörehusiilon sisuksissa, osakkaat pitävät happosäilöntää parhaana vakuutuksena tälle sijoitukselle.
”Tarvitsimme rehuketjuun myös tehokkuutta, mutta emme ylimitoitettua konekantaa. Jo ennen yhteisiä konehankintoja olimme kuulleet hyviä kokemuksia PÖTTINGERin noukinvaunujen kestävyydestä”
Antti-Lassi Tikka, Milkkivein osakas
Jos se kelpaa lentokoneelle, se kelpaa niittokoneellekin
Ennen hankintapäätöksiä Antti-Lassi pääsi vierailemaan PÖTTINGERin tehtaalla Itävallassa, missä diplomi-insinööriin teki vaikutuksen erityisesti koneiden kattava ja poikkeuksellinen testaustoiminta PÖTTINGERin omassa TIZ- testaus- ja innovaatiokeskuksessa. Antti-Lassi työskentelee Ponssella suunnittelu- ja kehityspäällikkönä, ja aiemmin hän työskenteli tehtaan laatupäällikkönä, joten laatu ja sen merkitys ovat hänelle tuttuja asioita.
”Harmillista kyllä, en päässyt TIZ:iin sisälle, koska siellä oli menossa alihankintana tapahtuva lentokoneen osien testaus. Oivalsin tietysti heti, että tällaista palvelua tekevällä yrityksellä testaustyön laadun täytyy olla moitteetonta. PÖTTINGERin laatu näkyy viimeistelyssä ja konkretisoituu viljelijälle toimintavarmuutena. Hitsisaumat ja maalaus ovat onnistuneita. Ja mikä parasta, perusteellisen testaustoiminnan ansiosta loppukäyttäjien ei tarvitse toimia koneiden testaajina”, Antti-Lassi kertoo.
Tehdasvierailulla nähdyt ja kuullut asiat vakuuttivat Milkkivein osakkaat hankkimaan JUMBO 7210 -noukinvaunun vuonna 2014. Noukinvaunun pariksi hankittiin takakiinnitteinen NOVACAT 302 ED -niittomurskain ja puoliperhosen etuniittokoneeksi NOVACAT 351 ALPHA MOTION ED.
Murskaavat niittokoneet olivat itsestäänselvyys, koska rehunteko haluttiin ajallisesti napakaksi. Ensimmäisen ja toisen niiton rehunteko kestävätkin yleensä kolmesta neljään päivää. Esikuivatuksen jälkeen rehu karhotetaan itse. Aikaikkunan kaventamiseksi säilörehu liikkuu siilolle oman vaunun lisäksi myös urakoitsijan noukinvaunulla.
Päätavoitteena kannattavuus
Rehunteon ohella kiuruvetiset yrittäjät keskittyvät erityisesti eläinaineksen parantamiseen ja keskituotoksen nostoon. Karjan keskituotos on noussut, ollen nykyään vuodessa noin 12 500 kg EKM. Myös lypsylehmien kestävyys on parantunut niin, että 3,0 keskipoikimakerran haamuraja on tulevaisuudessa tavoitettavissa.