Ylivieskalaisen maitotilan MaitoMehtälä Oy:n osakkaat Katja Männistö sekä Anna-Riina ja Jussi Savolainen pystyvät jo hieman laskemaan leikkiä, että useiden vuosien vaikeuksien ja vaiheiden jälkeen uusi Robora-konseptin navetta on viimein valmis. ”Tämä oli meille jo navettavaihtoehto 3.0”, he naurahtavat.
Ennen kuin MaitoMehtälän uusi navetta päästiin hiljattain (lokakuussa 2024) ottamaan käyttöön Ylivieskan Raudaskylässä, yrityksen navettahankkeissa ehti tapahtua paljon.
Serkukset Katja Männistö ja Anna-Riina Savolainen sekä hänen miehensä Jussi Savolainen kävivät läpi kolme eri vaihetta uuden navetan toteuttamiseksi. Vastoinkäymisiä ja haasteita riitti, mutta niistä ei lannistuttu, vaikka usko olikin välillä lujilla.
He ovatkin sarkastisesti nimenneet kolme eri navettavaihetta kehitysversioin 1.0, 2.0 ja 3.0. Lopullisen 3.0-version eli 168 lehmäpaikan Robora-navettakonseptin toteuttamisessa oli iso apu NHK:n Robora-edustajalla, he kiittävät.
Ensimmäinen suunnitelma valituksella nurin
Eri vaiheiden läpikäymiseksi on siirryttävä ajassa vuoteen 2018. Tuolloin yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos, kun serkusten isät luopuivat tuotannosta, ja Männistö ja Savolaiset ottivat kolmistaan vetovastuun. Veljekset olivat yhtiöittäneet tuotannon jo vuonna 2012.
Uuden navetan suunnittelu alkoi heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen, sillä vanha, 1980-luvulla rakennettu pihatto alkoi olla teknisen ikänsä päässä. Se oli aikanaan lajissaan maan ensimmäisiä, samoin robottilypsyyn siirryttiin ensimmäisten maitotilojen joukossa jo vuonna 2004.
”Koko meidän yrittäjäura onkin tähän asti ollut yhtä navetan suunnittelua”, Männistö summaa.
Vanha navetta on tilakeskuksen yhteydessä ja uutta navetta suunniteltiin viereiselle pellolle. Sille oli lainvoimainen ympäristölupa sekä syksyllä 2020 Ylivieskan kaupungin myöntämät suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupa.
Jälkimmäisistä kuitenkin valitettiin hallinto-oikeuteen ja alkoi yrittäjien puolentoista vuoden piina ennen kuin kielteinen päätös tuli helmikuussa 2022.
”Mitään varasuunnitelmaa meillä ei ollut, sillä asiantuntijoiden mielestä valituksille ei ollut läpimenomahdollisuuksia. Ne menivät kuitenkin läpi ja hanke kaatui”, Jussi Savolainen kertaa.
Männistö kuvaakin odotteluaikaa löysässä hirressä olemiseksi. Koko ajan piti suunnitella hanketta eteenpäin ja yrittää pitää motivaatiota yllä, vaikka takaraivossa samalla jäyti, mitäs jos tämä meneekin nurin.
Navetan suunnittelu olikin jo pitkällä ja sen valmistumiseen varauduttiin kasvattamalla omasta karjasta 46 hiehoa, jotta navetta saataisiin mahdollisimman pian täyteen.
Toinen vaihtoehto ylitti budjetin
Vuoden 2022 kevään jälkeen osakkaat miettivät, valittavatko he korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Se olisi ollut kallis ja raskas prosessi eikä läpimenosta olisi ollut takeita, joten he katsoivat parhaaksi luopua valituksesta – ja siitä navetasta.
”Samalla se merkitsi, että jouduimme myymään hiehot teuraaksi, mikä oli taloudellisesti raskasta ja tuntui meidän mielestämme eettisesti väärältä”, Anna-Riina Savolainen harmittelee.
Alunperin tarkoituksena oli sinnitellä alkuperäisellä, jo 18 vuotta lypsäneellä Lelyn A2 Astronaut -lypsyrobotilla uuden navetan valmistumiseen. Viivästyksen vuoksi se oli kuitenkin vielä pakko vaihtaa NHK:lta vuokrattuun A3:een, mistä aiheutui lisää ylimääräisiä kustannuksia.
Kun ensimmäinen paikka oli poissuljettu, Männistö ja Savolaiset alkoivat hakea navetalleen uutta paikkaa. Mittatyökalulla löytyi yksi ainoa järkevä rakennuspaikka, johon navetta saatiin sijoitettua: keskeltä yrityksen hallussa ollutta suurinta peltolohkoa, jossa ei ollut mitään valmiina.
Sille arveltiin olevan todennäköisempää saada luvat valituksitta ja samalla se olisi järkevien kulkuyhteyksien päässä. Siellä oli kuitenkin sama maisemaongelma, joka oli yksi syy edellisiinkin valituksiin.
”Olemme Kalajokilaakson kulttuurisesti merkittävällä maisema-alueella. Halusimmekin varmistaa rakentamisen teettämällä omalla kustannuksella ulkopuolisella suunnittelutoimistolla maisemasuunnitelman, häiritseekö navetta ympäröivää maisemaa. Selvityksen mukaan ei häiritse, koska peltoaukealla on jo muitakin navettoja”, Jussi Savolainen kertaa.
Kun navettaa 2.0 alettiin syksyllä 2022 suunnitella paikalle, kolmikon voimavarat olivat niin loppu, että suunnittelutyöhön otettiin alan ulkopuolinen toimisto. Työn lopputuloksena olikin heitä miellyttävä kokonaisuus, jossa oli navetan lisäksi komponenttivarasto, laakasiilot ja erillinen vasikkala.
Suunnitelmien valmistuttua rakentajilta saatiin kuitenkin sellaisia kustannusarvioita, ettei hanketta ollut kustannusten ja korkojen noustua mitään realistisia mahdollisuuksia toteuttaa. Kuvaavaa oli, ettei sitä edes lähdetty esittämään pankille.
”Vuoden 2023 keväänä teimmekin ”varman” päätöksen, että uusi hanke unohdetaan kokonaan. Vanha navetta remontoidaan eläinten oloja parantavilla ratkaisuilla ja sinne hankitaan uusi Lely Astronaut A5 -lypsyrobotti. Samalla tuotantoa monipuolistetaan panostamalla toisena tukijalkana täysipainoisesti myös peltoviljelyyn”, Anna-Riina Savolainen esittelee.
Kesällä NHK:n edustaja tuli katsomaan, miten vanha navetta saataisiin kunnostettua järkevästi. Arvioi oli, että jonkinlainen siitä saataisiin, mutta paras vaihtoehto olisi uusi navetta.
”Olimme täysin samaa mieltä. Sanoimme pystyvämme investoimaan kuitenkin korkeintaan kaksi miljoonaa euroa, ja siitähän edustaja innostui. Hän alkoi tutkimaan Robora-navetan toteuttamismahdollisuutta sillä budjetilla, ja niin käynnistyi vaihe 3.0”, Männistö jatkaa.
Useista käsipareista hyötyä
Kolmas vaihtoehto oli aiemmasta pelkistetty. Kun suunniteltuja rakennelmia ja koneistusta ruksattiin pois, saatiin kustannusarviota painettua vain vähän yli kahteen miljoonaan euroon ja sitä lähdettiin viemään eteenpäin syksyllä 2023.
Luvituksen kanssa tuli hieman kiire, mutta nyt luvista ei valitettu, ja hanke saatiin juuri ja juuri tammikuun tukihakuun. Kun oman pankin rahoituspäätös venyi, aivan loppumetreillä jouduttiin vaihtamaan vielä pankkia.
Navetan rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa, kun koko pohja jouduttiin paaluttamaan reilulla 300 paalulla sekä ajamalla hiekkaa läjälle ensin 6000 kuutiota ja sitten vielä 2000 kuutiota.
”Kun ykkösversiossa lietesäiliöt olisi pitänyt kattaa, nyt niiltä kustannuksilta säästyttiin, mutta vastaavasti paalutuksesta tuli projektin hintaa nostavia lisäkustannuksia”, harmittelee Anna-Riina Savolainen.
Muut maansiirtotyöt aloitettiin huhtikuun lopulla eli tiepohjan maamassat vaihdettiin päätien liittymästä alkaen ja piha-alueelta. Perustukset, rakennus ja kaksi lietesäiliötä nousivat kesän aikana nopeasti ja navetta otettiin käyttöön 22. lokakuuta 2024.
Männistö ja Savolaiset pitävät hyvänä, että hankkeen aikana kesän maataloustöissä niin puinneissa kuin rehunteossakin on ollut apuna heidän lisäkseen muuta lähipiiriä. Sen ansiosta viljelypuolikaan ei sakannut rakennusvuoden aikana, päinvastoin, sadot olivat hyviä.
”Itse pystyin jo viime talvena keskittymään tarjouksiin ja voin koko rakennusvaiheen ajan olla rakennustyömaalla perehtyen jo etukäteen navetan ja koneiden toimintaan”, Jussi Savolainen kiittelee.
Männistön mukaan onkin onni, että heitä on useampi osakas vastuuta kantamassa ja töitä jakamassa verrattuna siihen, että sama prosessi olisi pitänyt käydä läpi yksin tai pariskuntana. Useammista käsipareista on hyötyä myös töiden järjestelyissä.
”Voimme myös pitää vapaita viikonloppuja, kun töitä jaetaan vuorotellen pariskunnittain. Laajennusta suunnitellessa yksi tärkeä tavoite olikin, että saamme pyöritettyä tuotantoa jatkossakin omalla porukalla”, hän korostaa.
Navettaan jäi vielä tuplaamisvara
MaitoMehtälä Oy:n uusi navetta on Katja Männistön sekä Anna-Riina ja Jussi Savolaisen mukaan kompromissinavetta. He myöntävät, ettei siitä tullut aivan sellaista unelmanavettaa kuin he etukäteen olivat ajatelleet, mutta…
”Ymmärsimme kuitenkin sen, että isoja hankkeita suunnitellessa ei kaikkea haluamaansa saa kerralla. Oli lähdettävä jostain liikkeelle, kun vanha navetta oli lahoamassa käsiin”, Jussi Savolainen tiivistää.
Robora-konseptina toteutetussa kolmosvaihtoehdossa ei ole juurikaan yhteistä kahden aiemman navettasuunnitelman kanssa. Kun kakkossuunnitelman mukainen navetta samalle paikalle oli isompi ja kuusirivinen, palattiin nyt 3+3-ratkaisuun.
Neliöitä vähennettiin, mikä näkyy esimerkiksi navetan sisälle sijoitetussa 30 paikan vasikkalassa. Se ei ole niin iso kuin olisi haluttu, mutta alkuun sillä pääsee. Vanha navetta saneerataan hiehoille.
Anna-Riina Savolainen huokaakin, kuinka halutuista ratkaisuista, ”prinsiipeistä”, kuten he sanovat, jouduttiin yksi kerralla luopumaan. Mutta ritiläpalkeista pidettiin viimeiseen asti kiinni. Niiden puhdistuksesta huolehtii kaksi Lelyn Discovery -lantarobottia.
”Myös komponenttivarasto kuten laakasiilotkin jäivät vielä tekemättä uuteen tilakeskukseen, mikä vähän harmitti. Samoin hankintalistalla ollut automaattinen Lely Vector– ruokintajärjestelmäkin rehukeittiöineen jäi hankkimatta.”
”Alun perin mietimme myös kennolevyikkunoita eikä missään nimessä verhoseiniä. Mutta verhoseinät nyt navetassa kuitenkin ovat”, hän naurahtaa.
Navetta on pitkälle Robora-konseptin mukainen. Toimitussisällöltään paketti on laaja, mikä helpotti huomattavasti suunnittelua ja rakentamista. Paketissa oli lähes kaikki muu paitsi maansiirto- sekä lvis-työurakat eli myös lietesäiliöt sekä NHK:n valikoimiin kuuluvat Sirviön Metallin ja Spinderin pihattokalusteet.
”Rakennustöistä vastasi NHK:n oma timpuriporukka, jossa oli mukana paikallisia rakennusmiehiä. Tiesimme etukäteen heidän työnsä laadun, johon olemme olleetkin hyvin tyytyväisiä”, Männistö sanoo.
Uudella paikalla omat plussansa
Eläimet joudutaan siis ruokkimaan aiempaan tapaan tilakeskuksessa tehtävällä appeella, joka kuljetetaan parin kilometrin päässä olevaan uuteen navettaan. Jussi Savolainen myöntää, että aika rälläämistä se tulee olemaan, ja uusi apevaunu onkin hankintalistalla seuraavana.
”Tavoitteena on kuitenkin, että tulevaisuudessa uusi tilakeskus täydentyy laakasiiloineen ja komponenttivarastoineen, jolloin ape voidaan tehdä paikan päällä.”
Robottivaihtoehtoa ei tarvinnut miettiä. Uudessa navetassa lypsää kaksi Lelyn A5 Astronaut -lypsyrobottia, mutta pohjaratkaisussa on varaus myös kahdelle lisärobotille. Lelyn robotit on todettu vuosien mittaan toimiviksi ja kun aivan vieressä on hyvä huolto, niin miksi vaihtamaan, kolmikko perustelee.
Kuivikkeena parsipetien päällä käytetään aiempaan tapaan kutterilastua, vaikka sen saatavuudessa jatkossa onkin haasteensa vakituisen toimittajan lopetettua myynnin.
”Lannan separointi ja kuivajakeen käyttäminen kuivikkeena jätettiin pois kustannussyistä. Mahdollisen laajennuksen yhteydessä se voi olla vaihtoehtona”, Jussi Savolainen pohtii.
Siinä missä ykkösnavettaa varten tavoitteena oli saada lisättyä karjaa omista hiehoista kasvattamalla, nyt sellaista ei ehditty mitenkään toteuttaa lyhyen aikataulun ja varovaisuudenkaan vuoksi.
”Kun lopullinen päätös uuden navetan rakentamisesta tehtiin vuosi sitten syksyllä, vuodessa ei voi tehdä mahdottomia, eikä olisi uskaltanutkaan. Joudummekin ostamaan paljon eläimiä, mutta haasteena on löytää tautivapaita karjoja”, Männistö pohtii.
Vaikka navetta olikin rakennettava alkuperäisestä paikasta poiketen ja suunniteltua pienempänä, siinä on myös omistajien mukaan myös omat isot plussansa.
Tuotanto ja lehmäluku joka tapauksessa lähes kolminkertaistuivat aiemmasta. Ja toisin kuin alkuperäisessä paikassa, navettaa voidaan takaseinää siirtämällä laajentaa vapaasti ja tuotantoa lisätä jopa neljälle robotille. Lisäksi omien peltojen keskellä lehmillä on mahdollisuus laiduntaa.