Heiskalan lypsykarjatilalla Sonkajärvellä tiedettiin tarkkaan etukäteen, mitä uudelta hakekattilalta vaaditaan edellisen kattilan tultua tiensä päähän. Vaatimuksia oli useita, ja parhaiten ne täytti Heizematin hakekattila HSK-RA 75. Jo yhden lämmityskauden perusteella Anna-Mari ja Jari Heiskanen pitävät hankintaa nappivalintana.
Vuonna 2000 Heiskalan lypsykarjatilalle hankittu hakekattila alkoi temppuilla viime vuoden maaliskuussa. Kattila oli huhtikuun pois käytöstä ja sen tuottama energia korvattiin sähköllä.
”Totesimme silloin, ettei kattilaan kannattanut enää panostaa ja oli alettava etsiä uutta lämmitysjärjestelmää”, Jari Heiskanen kertaa vuodentakaisia tapahtumia.
Uuden kattilan hankintaa edesauttoi myös energiainvestointeihin saatava 40 prosentin avustus. Viime kesästä lähtien tukihaku, kilpailutus, kattilan valinta sekä sen toimitus ja asennus etenivät ripeästi. Uusi kattila alkoikin tuottaa lämpöä jo loppusyksystä juuri sopivasti ennen pakkasjaksoa.
Automatiikan tarve korostui
Heiskaset tiesivät tarkalleen uutta lämmitysjärjestelmää hankkiessaan, mitä he haluavat siltä entiseen verrattuna.
”Halusimme automaattisen nuohouksen ja tehokkaan tuhkan poiston. Käsipelein en halunnut enää tehdä niitä ja kaikki muukin tekniikka oli saatava niin automaattiseksi kuin mahdollista”, Jari edellytti.
”Aina tiesi, milloin Jari on ollut puhdistamassa kattilaa, kun mies oli kauttaaltaan musta samoin kuin lumi pannuhuoneen edustalla”, Anna-Mari naurahtaakin.
Kattilakoon valintaa rajoitti pannuhuoneen koko, jonne uusikin kattila oli saatava mahtumaan. Se rajasi vaihtoehdot kiinteäarinaiseen kattilaan ja sitäkin varten oli oviaukkoa levitettävä kymmenellä sentillä.
Hyötyjä punnitsemalla Heiskaset päätyivät NHK-Keskuksen edustamaan kiinteäarinaiseen Heizomat HSK-RA 75 -hakelämmitysjärjestelmään. Se vastasi parhaiten heidän asettamia vaatimuksiaan kattilalle.
Esimerkiksi kattilan nuohousruuveissa olevat teräsharjat pitävät lämmönvaihtimet koko ajan puhtaana. Ja kun savu poistuu alipaineisesti sieltä mistä pitääkin eli piipun kautta, pannuhuone on sisältäkin puhdas.
”Näiltäkin osin olen valintaan erittäin tyytyväinen, ja myös kattilan alhaisilla päästöillä oli tärkeä merkitys valintaan”, kattilaa esittelevä Jari Heiskanen huomauttaa.
Oikea kattila aina oikeaan kohteeseen
Tilalle hankittiin 75-kilowattinen kattila, vaikka 60-kilowattinenkin olisi ehkä riittänyt. Näin lämmöntuotantoon kuitenkin jää riittävästi puskuria, jos kattilaan liitetään jatkossa vielä uusia lämmityskohteita.
Heizomatilla lämmitetään samat kohteet kuin aiemmallakin kattilalla eli asuinrakennus, vuonna 2013 valmistuneen uuden pihattonavetan maitohuone ja sosiaalitilat sekä vanhassa navetassa nykyisin huoltotilana oleva maitohuone. Näin uutta kanaaliakaan ei entisen 300 metrin jatkeeksi tarvinnut kaivaa.
”Kaikissa kohteissa on oma varaaja sekä varalla sähkövastukset, jos hakekattila ei ole toiminnassa. Lisälämpöä saadaan ottamalla maidon lämpö talteen omalla järjestelmällään ja lisäsähköä tulee 25 kilowattipiikin aurinkopaneeleista”, Heiskanen esittelee.
Heiskasten suunnitelmissa on sammuttaa hakelämmitys kokonaan kesäksi, jolloin energiaa tarvitaan lähinnä lämpimään käyttöveteen. Se tuotetaan pääosin sähköllä hyödyntämällä aurinkopaneelien tuotto täysimääräisesti.
NHK-Keskuksen Heizomat-hakelämmitysasiantuntija Joona Vähämaa korostaa, että kattila on hyvä olla hieman tarvetta suurempi, jos esimerkiksi tulee lisää lämmitettävää.
”Vähän ylimitoitetun kattilan kanssa pärjää paremmin kuin niukasti lasketun kanssa. Käyttöikäkin on pidempi, kun kattila ei käy koko ajan täydellä kuormituksella.”
Kaikille Heizomat-kohteille tehdään aina energiantarvelaskelma
Vähämaan mukaan NHK tekee jokaisessa kohteessa energiantarvelaskelman. Siinä mitoitetaan todellinen lämmöntarve ja näin varmistetaan juuri oikea, tarvetta vastaava kattila.
Heizomat-kattiloiden tehoalue 30-990 kilowattia mahdollistaa hyvin laajan käyttäjäryhmän omakotitaloista lähes megan kattilaa tarvitseviin lämpöyrittäjiin ja teollisuuslaitoksiin.
”Maatilat ovat kuitenkin selvästi suurin kohderyhmä ja niille menee sekä kiinteä- että liikkuva-arinaisia kattiloita”, Vähämaa sanoo.
Lokerosyötin tuo lisää turvallisuutta
Heiskalan tilalla lämmityksessä käytettävä hake saadaan kokonaan omista metsistä lähinnä nuoren metsän kunnostuksista, pellonreunahakkuista ja osin ensiharvennuksistakin.
”Ulkopuolinen hakeyrittäjä hakettaa rangoista varaston kerralla täyteen eli 200 irtokuutiota. Tälle talvelle puolitimme määrän, jotta näimme aluksi, kuinka uusi purkainjärjestelmä toimii, kun kaikki on uuden opettelua”, Heiskanen selvittää.
Purkainjärjestelmä kuului osana kattilatoimitusta. Vähämaan mielestä tämä on todettu toimivammaksi ja käyttöturvallisemmaksi ratkaisuksi kuin vanhan purkainsysteemin liittäminen uuteen kattilaan.
Vankkarakenteisen nivelvarsipurkaimen kulmavaihteen vääntömomentti on 5000 newtonmetriä, joten sen päälle voi pakata useammankin metrin haketta voiman riittäessä. Purkain on saatavissa varaston koosta riippuen 1-7-metrisenä ja Heiskalan hakevarastoon mitoitettiin vajaan kuuden metrin halkaisijalla oleva nivelvarsipurkain.
Hake siirtyy ketjukuljettimella pudotuspäähän, josta se tippuu lokerosyöttimelle. 4-kammioinen lokerosyötin on erittäin paloturvallinen ja siinä on hakkeen paremman virtauksen varmistavat leikkaavat terät. Stokeriruuvin kautta hake siirtyy kattilaan.
”Turvallisuutta tuova lokerosyötin oli myös yksi valintakriteeri, ja se onkin osoittautunut hyvin toimivaksi. Nykyisessä hakkurissa on vähän isommat seulat, joten mukaan tulee välillä isompia paakkuja, jotka kuitenkin pysähtyvät lokerosyöttimeen.”
”Vaikka ne aiheuttavat hälytyksen ja ne pitää poistaa, ruuvit eivät hajoa”, Heiskanen korostaa.
Kattilan oikeilla säädöillä merkitystä
Nyt takana on ensimmäinen lämmityskausi, jossa kattila pääsi heti tosi testiin viime vuoden lopun ja alkuvuoden pakkasissa, kun lämpöä tarvittiin paljon.
Heiskasen mukaan kattilan käyttöönotto sujui hyvin, kun huoltomies kävi aluksi tekemässä tarvittavat säädöt ja ne olivat heti kohdalleen. Kattila toimi mainiosti pakkasilla ja antoi kuivalla hakkeella hyvin lämpöä: puhtaassa palamisessa ei savua juuri tullut piipusta ja tuhkaa kertyi vain vähän.
Talvella haketetussa toisessa erässä ongelmana oli kosteus lumen päästyä hakkeen sekaan. Kostunut hake ei palanut kunnolla vaan savutti, kerrytti tuhkaa ja hukkasi lämpöä. Kattila vaatikin uudet säädöt. Vähämaan mukaan niiden asettaminen kohdilleen on aina tärkeää, jotta arki on huoletonta.
”Säätöihin vaikuttaa moni eri tekijä, joista hakkeen laatu on merkittävin. Jos tapahtuu suuria laatumuutoksia, kannattaa kattilalle ajaa uudet säädöt, jotta kyseisestä hakkeesta saadaan parhaat tehot irti.”
”Kaikkein parhaiten se hoituu huoltomiehen käynnillä. Tällöin nähdään käytännössä, kuinka kattila käyttäytyy säätöjen osalta”, hän sanoo.
Heiskaset antavatkin Joona Vähämaalle kiitosta, että yhteydenpito ja kattilan toiminnan varmistaminen ovat jatkuneet tiiviisti kaupan jälkeen myös käyttövaiheen aikana.
FAKTA: Heiskalan tila
- Anna-Mari ja Jari Heiskasen lypsykarjatila Sonkajärvellä.
- Vuonna 2013 valmistunut pihattonavetta, jossa Lely Astronaut A4 -lypsyrobotti
- Noin 70 lypsylehmää sekä nuorkarja, energiakorjattu keskituotos yli 12000 kiloa
- Tila lähes omavarainen energiantuotannossa. Käytössä hakelämmitys oman metsän hakkeesta, lisäksi aurinkopaneelit sekä lämmön talteenotto maidosta
Kattilana viime vuoden syksyllä käyttöönotettu Heizomat HSK-RA 75 -hakekattila
Kiinnostuitko Heizomat-hakelämmityksestä?
Kysy lisää tai varaa maksuton Heizomat-alkukartoitus asiantuntijaltamme!
Scroll down to see more content